Kankea vastaan Ketterä
Launtain rattoa Haminan kiekkopyhätössä. Vieraat paikalle Imatralta ja hyvällä pelipäällä. Oman joukkueen pelaamisesta ei voi sanoa samaa. Etenkin AAA:n joukkue oli suurissa vaikeuksissa oman pelin kanssa. Hetkittäin hyviä suorituksia ja hetkittäin kovaa alisuorittamista. Etenkin puolustuspeli oli todella epäonnistunutta, nimenomaan VIISIKKOPUOLUSTAMINEN ja tähän kun lisätään se, että hyökkäyspään parjattu viimeistelylaatu tökki taas kerran, niin eihän siitä hyvä seuraa.
Ensimmäisessä pelissä oli kolmen A:n pojilla kohtuullisesti virtaa, syötöt vaan aika huonoja ja jäivät taakse, vedot maalivahdin logoon ja puolustaminen hyvin rikkonaista. Vastustaja pääsi kärkikarvaajan harhautettuaan kävelemään maalintekosektorille jatkuvasti. Ja viimeistely oli aika hyvää Ketterällä. Jos eka veto ei uponnut, niin luvattoman helposti päästettiin reboundeille ja siitä kyllä jo upposi. Maalivahdeilta ihan kohtuu peli, ei mitää isoja virheitä, liian hyvistä paikoista kenttäpelaajat vaan päästivät vastustajan yrittämään. 5 – 2 takkiin.
Haastajien ottelussa olikin sitten kaikki ihan flipperiä ja kiekko pomppi juuri sinne mihin sitä itseään huvitti. Harvassa oli sellaiset suoritteet kummaltakaan joukkueelta, missä olisi ollut joku selkeä pidempi pelaajalta pelaajalle syöttelyä sisältävä hyökkäys. Aina syötön tiellä oli mailaa, luistinta ja ties mitä. Todella sekava peli. Ei huono, mutta kuten kolmen A:nkin eka peli, niin todella nihkeän oloinen perusvääntö. Pikkasen normaalia parempi peli veskarilta. 5 – 3 häviö.
Kolmas peli tarjoili sitten aika lailla samaa kuin ensimmäinenkin. Alun dramatikkaakin saatin kun Iikka sai ottelurangaistuksen laitataklauksesta. Itse en tilannetta valitettavasti juuri nähnyt, mutta Iikka vakuutti tilanteen olleen puhdas. Toinen tähän otteluun ekaa peliä pelaamaan otettu, Eetu, suoriutuikin ehkä pirteimmin joukkueesta, johtuneeko siitä seikasta juuri, että muut olivat pelanneet ottelun enemmän. Tässä ottelussa nihkeän pelin lisäksi alettiin jo sortumaan yliyrittämiseen ja sitä kautta pelattiin itseämme tilanteista ulos. Nöyryytävä, mutta ehkä myöskin opettavainen 0 – 11 tulos taululla, ottelu päättyi vastustajan hyväksi.
Kiekkopäivän viimeinen ottelu tarjosi sitten vähän lohtua ja ehkä toivoa paremmasta tulevaisuudesta. On aina kiva lopettaa voittoon, näin se vaan on. Siinä muut häviöt unohtuu, kun viimisen matsin voittaa ja hyvä näin. Tässä pelissä kiekko alkoi jo vähän kulkea ja tietyt pelaajat nostivat tasoaan hieman, ei vieläkään koko potentiaaliinsa, mutta riittävästi tähän otteluun kuitenkin. Alettin saada ihan hyökkäyksen näköisiä tilanteita maalille ja mentiin perään päättäväisesti. Pikkuhiljaa hilattiin itsemme sitten 4 – 1 johtoon ja irroitimme toisen käden ratilta ja hetkessä oli Ketterä pyrkimässä kuskin paikalle. Ja näinhän siinä kävikin, että ottelun loppu oli melkoista puolustustaistelua, vastaiskuja tehden. Hyvä maalivahtipeli pelasti meidät monta kertaa.Taisteluvoitto 4 – 3 lukemin.
Kolme tähteä:
Black:
***Mikael Liukkonen
**Niilo Puisto
*Eetu Moilanen
White:
***Väinö Hovi
**Onni Penttilä
*Oiva Suntio
Ei uutisia |